Kolmeviikkoinen Thaimaan reissumme oli mieletön.
Matkalla mukana oli meikäläisen ja mieheni lisäksi matkan alkaessa vajaa kymmenkuinen tytsy ja pian neljä vuotta täyttävä kundi.
Aika paljon valmisteluja teimme etukäteen, jotta reissu olisi skidien kannalta sujunut mahdollisimman vaivattomasti. Tytsylle pakkasimme mukaan pakettikaupalla korvikejauhetta, puurojauheet koko ajalle sekä yhden ruokapurkin per päivä. Lisäksi mukaan pakattiin vedenkeitin, sauvasekoitin ja vaippoja ensi hätiin.
Vaikka tiesimme, että suurimman osan ajasta viettäisimme paikoissa joissa rattaita ei voi työntää (eli rannalla), otimme mukaan matkarattaat päikkäreitä yms. varten. Jos rattaiden roudaaminen eri paikkoihin tuntuikin välillä vähän naurettavalta, niin ne ajoivat asiansa täydellisesti.
Tässä tytsy ottaa päikkäreitä hotellin altaalla.
Tässä taas snorklausreissu-unet päivälaivan kannella.
Tässä puolestaan goisataan speed boatin kyydissä.
Ja tässä vuorossa päikyt pitkähäntäveneessä.
Ja vielä torkkunäyte ihan vaan rannalta.
Eli kyllä kannatti roudata! Meidän matkarattaat ovat Bugaboo Bee+-malliset ja omistamme myös Bugaboon oman rataslaukun, joka on lentomatkoilla ihan ykkönen. Rataslaukkuun mahtui rattaiden lisäksi suurin osa tytsyn safkoista, kantorinkka, vaipat ja sekalainen kokoelma muita lastentarvikkeita. Mikä parasta - rataslaukkua ei punnita kentällä, joten tavaraa kannattaa pakata ylimääräisen matkalaukun sijasta rataslaukkuun. Lisäksi mukaamme lähti kolme matkalaukkua ja kaksi reppua. Ei siis ihan kevyin reppureissusetti…
Matka alkoi kymmenen ja puolen tunnin suoralla lennolla Krabin kentälle. Olin etukäteen ottanut selvää, että kone ei tulisi olemaan täynnä, joten periaatteistamme poiketen (ei mitään ylimääräistä roudattavaa) otimme mukaan myös tytsyn turvakaukalon. Se oli vaivan arvoista, sillä saimme yölennolle kaukalon koneeseen ja tytsylle oman istuinpaikan. Lento meni siis heittämällä kummankin skidin nukkuessa. Krabista matka jatkui vielä hotellin omalla privaatilla minibussikuljetuksella noin kolme tuntia Koh Lantalle. Myös tässä vaiheessa kiittelimme turvakaukalon mukaan ottamista, sillä tämänkin matkan skidit ystävällisesti nukkuivat.
Ensimmäisten kymmenen päivän majapaikkamme oli Lanta Resort, joka sijaitsee Koh Lantan Long Beachilla. Koh Lantan länsipuoli on täynnä hiekkarantoja, joista Long Beach on nimenstä mukaisesti pisin ja Saladanin kylästä katsottuna toiseksi lähin ranta. Se sopii hyvin lapsille, joskin vesi syvenee melko nopeasti. Ranta on kuitenkin sileäpohjainen, eikä uidessa tarvitse pelätä rikkovansa jalkoja koralleihin. Lanta resortissa olimme majailleet aikaisemminkin ja paikka oli onneksi entisensä - ylitsevuotavan ystävällinen henkilökunta, rento tunnelma ja hyvät safkat.
Lanta Resort, kuten käytännössä kaikki Long Beachin varrella olevat resortit, sijaitsee siten, että tien varressa on resortin sisäänkäynti, siitä rantaan päin sijaitsevat hotellihuoneet ja bungalowit ja ravintolat puolestaan sijaitsevat rannalla. Sijoittelu on lapsiperheille ihanteellinen, sillä hotellien ja rannan alueella ei kulje lainkaan moottoriajoneuvoja. Ei ole pöllömpää nauttia illallista varpaat hiekassa, mutta rattailla ei tuossa maastossa tee yhtikäs mitään. Onneksi saimme lainaan kantorinkan, jonka avulla kaikki rannassa käyskentely sujui leikiten (ainakin siis meikäläisen kannalta, sillä mies kantoi rinkan).
Ihan jokaisesta ravintolasta, jossa vierailimme Koh Lantalla, löytyi syöttötuoli, useista myös korkeita tuoleja isommille lapsille ja leluja tai leikkinurkkaus. Varustetaso on yhtä hyvä varmastikin kaikissa Thaimaan lomakohteissa. Lisäksi lapset saavat ihan joka paikassa erikoiskohtelua ja huomiota paikallisilta. Eräässä ravintolassa työntekijät jopa leikkivät skidiemme kanssa, jotta saimme syödä rauhassa!
Kulkupelien lisäksi skidit vaativat leipää ja sirkushuveja. Kundille pakkasimme mukaan pienen läjän viihdykettä lelujen ja puuhakirjojen muodossa. Lisäksi mukaan varattiin pieni matkakassa uusien lelujen ostoa varten. Viihdykettä tarvittiin lähinnä ravintoloissa ja muissa odottelua vaativissa tilanteissa. Muutenhan koko Thaimaa on yksi suuri leikkikenttä rantoineen, altaineen ja retkineen.
Alkumatkasta oli käyttöä kunnollisille uv-vaatteille, mutta skidien totuttua ilmastoon riitti hyvä aurinkohattu ja aurinkovoide 50 suojakertoimin.
Pakkaamisessa eniten päänvaivaa tuotti tytsyn ruokailu. Pari vuotta sitten Koh Lantalta ei saanut vauvoille juuri mitään muuta kuin vaippoja ja hyvällä tuurilla korvikejauhetta. Nyt tilanne oli kuitenkin muuttunut ja Saladanin ainoasta isommasta marketista Lanta Martista saa todella monenlaisia vaippoja (myös uimavaippoja), monenmerkkisiä korvikejauheita (mm. Nania) ja jopa sekä hedelmä/marjapohjaisia, että vihannespohjaisia vauvansoseita.
Pärjäsimme siis erinomaisesti paikallisten ja kotoa raahattujen ruokien avulla. Kokeneena sormiruokailijana tytsy veti tietysti einesten lisäksi kaikkea mahdollista tarjolla olevaa; hedelmiä, vihanneksia, riisiä, leipää, kananmunaa jne.
Kaiken edellä mainitun lisäksi roudasimme skideille vaatteet reiluksi viikoksi. Pesuloita Thaimaasta löytyy korttelin välein, joten pesetimme vaatteita sen sijaan että olisimme roudanneet koko garderoobin messiin. Myös kohtalaisen hyviä lääkkeitä löytyy paikan päältä, joten reseptilääkkeitä lukuunottamatta ei välttämättä kannata kaikkea roudata himasta maapallon toiselle puolelle.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Pätee erityisesti skidien kanssa reissatessa. Näillä eväillä siis lähdettiin unelmien lomaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti