Snadistadi - vaihtoehto räntäiselle leikkipuistolle

Pimeää ja märkää pukkaa, joten puiston reunalla notkuminen houkuttelee yhä vähemmän ja vähemmän.   Kuravaatteiden sijasta päälle voi vetäistä jarrusukat ja painella sisäleikkipuistoon. Stadin kantakaupungissa niitä on vähänlaisesti, mutta Ruoholahdessa sijaitseva Snadistadi on yksi niistä ja se alkaa olla lyhyestä olemassaolostaan huolimatta stadilaisperheiden keskuudessa jo klassikon maineessa.

Snadistadi sijaitsee Ruoholahden ostoskeskuksen tiloissa syvällä maan alla. Jopa parkkihallit ovat Snadistadia ylempänä. Tämä fakta on joka kerta kirvoittanut leikkiseurueessamme hyvät naurut, sillä mihinpä muuallekaan riehuvat lapset kannattaisi sijoittaa kuin syvälle maan uumeniin.

Kun hissin ovet aukeavat kerroksessa -5, aukeaa myös koko Snadistadi silmien edessä. Flunssakautena ensimmäinen ajatus väistämättä on, että jos ei täältä saa silmätulehdusta ja ripulia, niin ei sitten mistään. Kertaakaan eivät lapsemme kuitenkaan todellisuudessa ole vierailun jälkeen sairastuneet.

Kaiken kaikkiaan paikka on todella hauska monenikäisille lapsille. Pienemmille on omat leikkitilansa, jossa meno on vähän vähemmän hurjaa. Löytyy liukumäkeä, kiipeilytelinettä, paljon erilaisia leluja ja potkuteltavia autoja sekä pallomeri. Toimii!

Seitsenkuinen tytsymmekin on jo kovasti bileissä mukana, vaikka kiinni pitämättä vajoaakin pallomeren pohjaan sekunneissa. 

Leikki-ikäisille Snadistadi on parhaimmillaan. On polkuautoja pitkine ajoratoineen, ratsastettavia pikkuponeja, esiintymislava soittimineen, trampoliineja, hiekkalaatikko, liukumäkiä, kiipeilyratoja, leffahuone ja jopa diskohuone (jossa en tosin ole koskaan nähnyt yhtään lasta, jokusen äidin kylläkin olen yllättänyt ysärihittejä kuuntelemasta). 

Kouluikäiselle Snadistadissa on jo vähän vähemmän tekemistä, mutta esimerkiksi auto- / videopelejä löytyy. Eka-tokaluokkalainen saa varmasti ajan kulumaan lentäen, mutta yläastetta lähestyvä ei todennäköisesti saa mestasta paljoakaan irti.

Snadistadista saa myös "ruokaa", etteivät leikit keskeydy ainakaan nälän takia. Ruokaa heittomerkeillä siksi, että se on harmillisen huonolaatuista eineskamaa. Viikonloppuisin tarjolla on lasten buffet, jossa on einesnakkeja, -ranskiksia, -lihapullia jne. Arkipäivänä (jolloin Snadistadiin muutenkin kannattaa tulla, jos pystyy) olen erehtynyt tilaamaan mm. nakkimukin, jota en kyllä voi suositella kenellekään. Harmaita keitettyjä nakkeja ei edes kolmevuotias suostunut nielemään. 

Herkkuja on tietenkin tarjolla myös, vihanneksia taas juurikaan ei.

Jotain hyvääkin Snadistadin kahvilasta - aikuisten pääsymaksuun kuuluu myös kahvi tai tee, jota on hyvä siemailla pahimpaan stressiin skidien kirmaillessa. 

Vaippaikäisille Snadistadissa on hyvät hoitotilat, joissa on tarjolla Muumi-vaippojen tavallisimpia kokoja. Myös mikrot yms. vauvoille tarpeelliset asiat on huomioitu.

Kaiken kaikkiaan Snadistadi on pikkulapsiperheelle erinomainen ja melko kohtuullisen hintainen vaihtoehto iänikuiselle leikkipuistolle. Ja leikkien jälkeen uni maistuu, se on saletti!

Isi hoitaa

Jos on pienen pieni miehen alku, niin mikään ei ole niin siistiä, kivaa ja coolia kuin oma isi. Näin ainakin meillä. Meitsi kelpaa kyllä 3,5-vuotiaan huoltojoukoiksi ja lohduttajaksikin, mutta mitä tulee hauskanpitoon (painiminen, kitaran soittaminen, vitsien kertominen) ja kaikkiin vakaviin asioihin  (löylyjen ottaminen, iltasadun lukeminen, vaatteiden valitseminen, tukan laittaminen, pöntöllä käyminen, kaiken uuden opetteleminen jne.), isi on ykkönen. En ole sitten vauva-ajan nähnyt, että kundi matkisi meikäläistä, mutta isiä seurataan silmä tarkkana ja toistetaan KAIKKI aamiaispöydässä istumisasennosta kirosanoihin. Hyvässä ja pahassa näen pienen poikani kasvavan isäkseen. Vielä ei toki olla ajassa, jolloin kundi osaisi kyseenalaistaa vanhempiensa tavat ja oikut. Hyvä niin. Nyt nautitaan tästä, eikä murehdita tulevaa. 

Meillä juhlitaan tänään isänpäivää brunssin merkeissä. Kukapa muukaan tämän kaiken kokkaisi kuin isi itse! No, sentään kokkasin jälkkärit.

Me muut olemme kokkaamisen sijaan pitäneet huolen isien ja isoisien muistamisesta lauluin ja kortein. Meidän suvun isät on tuomittu jokavuotisiin kädenjälkikortteihin, mutta mielestäni ne toimivat aina - kädenjälkiä tekevien lasten iästä riippumatta. Olen ajatellut, että kun skidit joka vuosi länttäävät kädenjälkensä kortteihin, näkyy niissä hauskasti ajan kuluminen. Saapa nähdä, mihin ikään asti tätä perinnettä voidaan jatkaa...

Kundin päiväkodissa tekemässä kortissa oli myös ideaa ihan vinkiksi asti. Päiväkodin aikuiset olivat näet "saduttaneet" lapsia ja kirjoittaneet ylös lasten kertomukset isistä. Näitä tekstejä ei kuivin silmin lueta!

Te iskät olette maailman tärkeimpiä. Hyvää isänpäivää!

Hävittäjä keskellä kaupunkia - Verkkokaupan näköalatasanne Jätkäsaaressa

Nopeasti koluttu, mutta etenkin pikkupojille ja muille lentsikkafaneille käymisen arvoinen vierailupaikka on Verkkokaupan Jätkäsaaren myymälän ylätasanne, jossa on näytillä ihan oikea yksipaikkainen MiG-21 BIS -torjuntahävittäjä.

50-metriä korkealta tasanteelta näkymät ovat huikeat sekä Stadiin että skönelle päin ja hävittäjä nököttää katolla komeana. Jopa niin komeana, että meidän kolmevuotiaalta kesti 5 minuuttia uskaltautua hävittäjän viereen. Hävittäjän kyljestä on avattu luukku, niin että koneen sisuksia pääsee vähän ihmettelemään. 

Tasanne on nopeasti nähty, mutta Verkkokaupassa shoppaileville lapsiperheille ja tietysti muillekin se on hyvä huipennus ostosreissuun. 

Kai olette muuten huomanneet, että Verkkokaupan yläkerrassa on myös reilun kokoinen leluosasto, jossa myydään klassikkomerkkejä, kuten Brioa ja Legoa, varsin edullisin hinnoin. Löytyypä sieltä myös ruhtinaallisen kokoinen junarata, jonka äärelle pikkunappulat saa kivasti leikkimään, kun itse shoppailee elektroniikkaa.